Työnantajan kannustinvalikoima työmatkaliikunnan tukemiseen on laaja

Arkiliikunnan olosuhteisiin vaikuttaa fyysisen matkan lisäksi myös päätepisteen varustelutaso. Asiointiliikunnassa, kuten kauppamatkapyöräilyssä tämä tarkoittaa esimerkiksi pyörän pysäköintimahdollisuuksia. Työmatkaliikunnassa tarpeet ovat hieman vaativammat, niissä korostuu peseytymis- ja vaatteidenvaihtomahdollisuudet. Ympärivuotisessa työmatkaliikunnassa korostuvat lisäksi turvallisuus ja varusteiden toimivuus.

Päätin kysellä tutuiltani, kuinka heidän työpaikoillaan on kannustettu työmatkaliikuntaan. Sain paljon vastauksia. Siinä missä yhden vastaajan työpaikalla oli pihakorjauksen yhdessä poistettu kaikki pyöräpaikat, kertoi moni vastaaja useista toimenpiteistä, mitä työnantaja oli tehnyt mahdollistaakseen työmatkaliikunnan. Monilla työnantajilla tuntui todella olevan kiinnostuksena kannustaa työntekijöitä arkiliikkumaan!

Tehtyjä toimenpiteitä paljastui monenlaisia. Kannustuskeinot jakautuivat karkeasti jakaen palkitsemiseen ja korvaamiseen.

Palkitseminen oli yleisin kannustuskeino. Palkittavaa aktiivisuutta mitattiin ylös kirjatuilla matkakilometreillä tai työmatkalle sijoitetuilla rasteilla. Osallistuneille tai parhaiten pärjänneille annettiin tai heidän kesken arvottiin palkintoja. Palkinnot olivat yleensä lahjakortteja urheiluliikkeisiin. Palkitsemiseksi voi myös laskea joidenkin työnantajien tarjoamat eväät tai puhtaat pyyhkeet pukuhuoneissa.

Jotkut työnantajat olivat päättäneet korvata työmatkaliikunnasta aiheutuvia kuluja. Eräs kertoi, että hänen työpaikassaan työntekijällä on mahdollisuus hankkia puoliksi työnantajan kustantamana pyörä. Sain myös tietää, että joissakin yrityksissä käytetään leasing-pyöriä työsuhdeauton sijasta tai sen vaihtoehtona. Yhdessä yrityksessä maksettiin kilometrikorvauksia ajettua pyöräkilometria kohden. Pyörän vuosihuollon kustantaminen nähtiin arvokkaaksi kädenojennukseksi työnantajalta.

Kyselin lisätietoja kahdelta yritykseltä, jotka olivat tehneet aktiivisesti työtä työmatkaliikunnan edistämiseksi. Kysyin tehdyistä toimenpiteistä ja vaikutuksista henkilöstön työnhyvinvointiin ja –tyytyväisyyteen.
 

Oulun kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntapalveluissa on käytössään monipuolinen työmatkaliikuntaa edistävien keinojen repertuaari. Työnantaja tukee työntekijöiden kypärän tai nastarenkaiden hankintaa 15:llä eurolla. Tarkoituksena työmatkapyöräilyn edistämisen lisäksi on vähentää työmatkapyöräilyyn liittyviä vaaroja.

Työntekijöillä on kellaritiloissa mahdollisuus käydä suihkussa ja vaihtaa työvaatteet. Vaihtovaatteita voi säilyttää pukuhuoneiden vaatekaapeissa. Pukuhuoneessa on myös kuivauskaappi kosteille työmatkavaatteille. Toimipisteen, Ympäristötalon kellaritiloissa on mahdollisuus säilyttää pyörää maksutta, jolloin se ei jäädy talvioloissa. Ympäristötalossa on yksitoista työntekijöille lainattavaa pyörää, joista kolme on sähköpyöriä.

Nastarengas- ja kypäräetuun on suhtauduttu hyvin ja sitä on käytetty kohtalaisesti. Lainapyöriä käytetään aktiivisesti kaupungin sisällä tapahtuvaan päivittäiseen liikkumiseen.

Ympäristö- ja yhdyskuntapalveluiden hallintopäällikkö Ville Kauppi kertoo, että Ympäristötalon toiminnan luonteeseen sopii ympäristöystävälliseen liikkumiseen kannustaminen. Hänen mukaansa Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden sairauspoissaolot ovat poikkeuksellisen pienet (n. 2 %) ja työtyytyväisyys hyvällä tasolla. Työmatkapyöräilyn vaikutusta asiaan ei ole mitattu, mutta Kauppi toteaa, että oletettavasti hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä voi olla näihin myönteinen vaikutus

 

Helsingissä, Oulussa ja Joensuussa toimivassa IT-alan yrityksessä Arcusys Oy:ssa on panostettu monipuolisesti työntekijöiden hyvinvointiin, yhtenä osana työmatkaliikuntaan kohdistuvat kannustimet.

Oulun toimipisteessä työmatkaliikkujien käytössä on suihkutilat ja sauna sekä puhtaat pyyhkeet odottamassa joka aamu. Työmatkaliikkujat palkitaan aamuisin tuoreilla hedelmillä, mitä yrityksen toimipisteessä on päivittäin tarjolla. Joskus pyöräilijöitä on tuettu pyörän hankinnassa taloudellisesti. Pyöräretkiä tehdään työporukan kanssa 2 kertaa vuodessa ja uusia työhyvinvointia parantavia tempauksia pyritään keksimään jatkuvasti. Työntekijöiden kuntoa seurataan toistuvilla kehonmittauksilla ja parhaat tulokset saaneet palkitaan.

Arcusys Oy:n henkilöstöjohtaja Maria Vihtkari kertoo, että työhyvinvointiin panostaminen on kannattanut, sillä Arcusyksen sairauspoissaolot ovat alhaiset, noin prosentin luokkaa, kun keskimäärin IT-alan yrityksellä ne ovat noin 3,5%. Vihtkari ei osaa sanoa, kuinka iso vaikutus työmatkaliikunnalla on, mutta varmasti sillä on.

 

Laajasta kanustinvalikoimasta löytyy pieniä ja suurempia tekoja työnantajalle työmatkaliikuntaan kannustamiseksi, joten ei muuta kuin valitsemaan sopivin keino tai keinot!

Jenni Pitko
Kirjoittaja toimii tutkimusavustajana Oulun yliopistossa Liikuntakaavoitus-hankkeessa