Lahden tulevaisuutta suunnitellaan tauotta

Lahdessa tehdään jatkuvaa yleiskaavatyötä. Tämä tarkoittaa, että uusi, oikeusvaikutteinen yleiskaava tehdään jokaisella valtuustokaudella. Valtuuston toimikauden alussa kaupungin strategiaa tarkistetaan ja sen pohjalta asetetaan yleiskaavalle tavoitteet. Kauden lopussa valtuusto hyväksyy kaavan. Valtuustokauden toisena vuonna tehdään yleiskaavaluonnos, jolloin tutkitaan eri vaihtoehtoja. Kolmantena vuonna laaditaan yleiskaavaehdotus, jonka vaikutuksia arvioidaan systemaattisesti asiantuntijatyönä. Neljäntenä vuonna valtuusto päättää yleiskaavan hyväksymisestä sekä laaditaan yleiskaavan toteutusohjelma seuraavaa neljää vuotta varten. Lisäksi tehdään seurantaraportti edellisestä yleiskaavasta.

Yleiskaavakello, kuva Lahden kaupunki
Yleiskaavakello, kuva Lahden kaupunki

Rakentamisen, elinkeinoelämän ja liikenteen tarpeet muuttuvat yhä nopeammin. Kymmenen vuoden välein tai sitäkin harvemmin toteutettavat yleiskaavat voivat pitkän ja raskaan valmisteluprosessin ansiosta tuntua vanhentuneelta jo valmistuessaan. Jatkuvan yleiskaavan ansiosta on mahdollista reagoida nopeasti muuttuneisiin tarpeisiin vaikkapa liikuntaympäristöjen osalta.
Hennalan varuskunta-alue on konkreettinen esimerkki tästä. Varuskunta-alueen tuleva lakkautus oli tiedossa jo yleiskaavatyön aikana, mutta siitä ei ollut tehty virallista päätöstä, joten yleiskaavassa ei voitu poliittisista syistä osoittaa aluetta muuhun kuin puolustusvoimien käyttöön, kertoo Lahden yleiskaavapäällikkö Johanna Palomäki. Jatkuvan yleiskaavoituksen ansiosta yleiskaavamuutoksen tekemiseen menee enimmillään neljä vuotta, jolloin aluetta voidaan hyödyntää uutta käyttötarkoitusta varten perinteisiä kaavoitusmenetelmiä nopeammin.

Kun yleiskaavasuunnitelmia tarkastellaan neljän vuoden välein, suunnittelua ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta, vaan yleiskaavaa tarkistetaan vain niiltä osin, kun strategian tarkistus antaa aihetta. Edelliseltä valtuustokaudelta saattaa jatkua teemoja, joita pitää selvittää ja suunnitella tarkemmin. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi liikenne, pohjavesi, kaupalliset palvelut ja luonnonsuojelualueiden laajennukset. Tämän hetkinen teema strategiassa on lapsiystävällisen ympäristön suunnittelu Lahdessa. Lapsiystävällinen kaupunki on sellainen, jossa lapset pystyvät liikkumaan itsenäisesti.

Uusi käytäntö Lahden yleiskaavoituksessa otettiin käyttöön vuonna 2009 ja ensimmäinen oikeusvaikutteinen yleiskaava hyväksyttiin vuonna 2012. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman syyskuussa 2014. Jatkuvaan yleiskaavoitukseen siirtyminen oli työlästä, mutta jatkossa työ helpottuu. Yleiskaavatyön ensimmäisenä vuonna Lahdessa panostettiin merkittävästi vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Tätä tarkoitusta varten kaupunkisuunnitteluyksikköön palkattiin vuorovaikutussuunnittelija. Oma Lahti -illoissa oli paikalla 8-10 suunnittelijaa, joiden kanssa kaupunkilaisten oli mahdollista kertoa näkemyksiään tulevaisuuden Lahdesta. Osallistuminen ja kommenttien jättäminen oli mahdollista myös kaupungin kotisivuilla ePalautteessa. Työpajat saivat todella hyvää palautetta kansalaisilta. Oma Lahti -illoista laadittua koostetta voi lukea tämän linkin kautta.

Oma Lahti -illat tarjosivat kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua Lahden yleiskaavoituksen työstämiseen.

Jatkuva yleiskaavatyö lisää maankäytön suunnittelun joustavuutta.  Yleiskaava tarjoaa myös hyvän keskustelufoorumin Lahden tulevaisuudesta kaikille osapuolille päättäjille, asukkaille, yrittäjille ja asiantuntijoille. Keskustelua on kirjattu muistiin kaavaselostuksen tekstiin. Itse kaavaselostus on muista kaupungeista poikkeava, tarinan muotoon kirjoitettu teksti tulevaisuudesta. Puhumalla Lahden tulevaisuudesta yleiskaavan ja karttojen ohella pyritään kannustamaan kaikkia kaupunkilaisia osallistumaan suunnitteluun.

Lisätietoa Lahden yleiskaavoituksesta kaupungin verkkosivuilta http://lahti.fi/yleiskaava