Liminka - jalankulkupainotteista suunnittelua

 

Liminka on maaseutumainen ja väljästi kaavoitettu kunta noin 30 kilometrin etäisyydellä Oulusta. Siellä on pyritty huomioimaan arkiliikunta oleellisena osana kaavoitusta jo lähes 20 vuoden ajan.  Kunnan ydinkeskusta on rakennettu kävelypainotteiseksi. Perusideana suunnittelussa on ollut erityisesti kävelyä ja pyöräilyä varten laatoitetut punaiset ”matot”, jotka kytkevät toisiinsa keskustapalvelut kuten kaupan, kirjaston ja koulun.

Limingan keskusta. Kuva: Suomen ilmakuva Oy 2012.

Punainen ”matto” Limingan keskustassa. Kuva: Matti Konttinen.

Aivan keskustan ydinosissa jalankulku ja pyöräily on erotettu toisistaan. Jalankululle tarkoitettu punainen päällyste seurailee rakennusten julkisivuja näyteikkunoiden äärellä. Reitti on osin katettu uusien rakennuksien kohdalla leveällä pylväskatoksella. Se puolestaan palvelee esteettömyyttä, koska kesäisin katokset suojaavat rankkasateelta, ja ennen kaikkea talvisin lumelta sekä jäältä vähentäen liukastumisvaaraa. Näin vanhuksetkin uskaltavat käydä itsenäisesti asioimassa liikkeissä, mikä edistää omatoimista liikkumista ja vireyden ylläpitoa. Limingan palveluverkosto on lisäksi suunniteltu siten, että se kannustaa liikkumaan kävellen tai pyöräillen. Lähikaupat sijaitsevat noin 2 kilometrin säteellä muun muassa Limingan kirkonkylällä ja Tupoksen taajamassa.

Kävelyn lisäksi myös pyöräilyn edistämiseen on panostettu usein keinoin. Pyörätieverkostosta on tehty jatkuva ja se ulottuu myös ydinkeskustaan. Puistometsien kautta on linjattu pyöräteitä, jotka toimivat samalla oikoreittinä moniin palveluihin. Näin lyhyiden matkojen liikkuminen on helpompaa ja nopeampaa kuin autolla. Pyörä- ja bussimatkat on pyritty ketjuttamaan. Sitä varten bussipysäkkien solmupysäkeillä on polkupyörien säilytyspaikat esimerkiksi Limingan kirkonkylässä. Vastaavanlaisia säilytyspaikkoja on suunniteltu toteutettavaksi myös muille pysäkeille.

Limingan keskustan bussikatoksen yhteydessä oleva pyöräparkki. Kuva: Matti Konttinen.

Limingassa on toteutettu monia lähiliikuntapaikkoja kohtuullisin kustannuksin. Maaston tasaisuuden vuoksi tietyömaiden pintamaista on tehty pulkkamäkiä jo 1990-luvulta lähtien. Niitä on pystytty rakentamaan suhteellisen nopealla aikataululla, koska pulkkamäet on merkitty jo suunnitteluvaiheessa asemakaavoihin. Samoin on menetelty hiihtolatujen, polkujen ja pyöräteiden osalta. Esimerkiksi Okkosenrannan asemakaavassa on myös niin sanottu kulkuaikamittakaava, joka kertoo ajan kävellen, polkupyörällä ja autolla paikasta toiseen. Pidemmällä pyöräilyreitillä Limingan ja Lumijoen välillä on huomioitu rullaluistelu tekemällä asfaltin pinnasta sileä. Asuinalueilla metsäalueet on kaavoitettu puistoiksi. Luistelu- ja pallokentät on sijoitettu uusilla asuinalueilla keskeisesti.

Ote Okkosenrannan asemakaavaehdotuksesta, 26.5.2009.

Rantakylän EU-valvotulle uimarannalle on kehitetty erilaista toimintaa. Siellä sijaitsee kyläkoulu, hiihtokeskus valaistuine latuineen ja kuntopolkuineen, rantalentopallokentät, kesäteatteri, yksi Oulun ensimmäisistä frisbeegolfradoista, koirien uimalampi ja kuntoilupiste lammen rannalla. Keskellä lampea on uimataitoisille pomppulauta ja avantouintipaikka. Limingan suunnittelun tausta-ajatuksena ovat lyhyet välimatkat ja helppo liikkuminen kävellen tai pyöräillen ottaen samalla huomioon eri ikä- ja väestöryhmät.

Lähde: Limingan kunnanarkkitehti Pentti Kela, 27.4.2015.