
arki- ja lähiliikunnan edistämiseen.
Kotimaisia linkkejä:
Hankkeet ja kehittämisohjelmat
Suomen Ladun BOAF-hanke (Benchmarking of Outdoor Activity Facilities) etsi maailmalta ulkoliikuntaa edistäviä ideoita, uusia lajeja, ulkoliikuntapaikkoja ja yhteistyömuotoja eri organisaatioiden välillä. Hankkeessa tutustuttiin ulkoilun hyviin käytäntöihin sekä uusiin ratkaisuihin ja kehitysmalleihin, joita voitaisiin hyödyntää Suomessa.
Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt on osa Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -hanketta. Sen tavoitteena on esittää ja arvioida sotien jälkeisen liikuntarakentamisen päälinjat ympäristö- ja rakennustyypeittäin sekä lajeittain.
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (KKI) on mukana edistämässä valtakunnallisesti arjen ympäristöjen kehittämistä liikuntaan suosiviksi.
Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö.
Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. PYKÄLÄ on Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen vetämä tutkimus- ja kehitysprojekti. Projekti on kehitetty suomalaisten kaupunkien ja ministeriöiden avuksi liikenteen ja maankäytön suunnitteluun, poliittisen päätöksenteon ohjaukseen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liikennemuotoina ja arkiliikuntana.
Suomen Ladun Sulka II (Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus) -hankkeessa selvitettiin kuntien ulkoiluolosuhteiden muutosta, nykytilaa ja tulevaisuuden ennusteita.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan -olosuhderyhmä edistää poikkihallinnollisesti valtiohallinnon eri sektoreiden ja olosuhdeasiantuntijatahojen kesken arkiympäristön kehittämistä kansalaisten terveysliikuntaan kannustavaksi. TEHYLI-olosuhderyhmää koordinoivat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.
Oppaat ja suositukset
Miten luodaan aktiivisen kaupunkiympäristön (Urban Active Environment, UActivE) toimintasuunnitelma: opittua ja tapaustutkimuksia viidestä eurooppalaisesta kaupungista SPAcE EU -projektin tiimoilta. Oppaan esittelemät esimerkit viidestä Euroopan kaupungista toimivat SPAcE-projektin pilottikuntina.
Tiehallinnon selvityksiä 16/2005.
Korkeakoululiikunnan päivitetyt suositukset & muita korkeakoululiikunnan ajankohtaisia teemoja. Suositukset edellyttävät, että korkeakoulujen tila- ja sisustusratkaisuja sekä toimintakulttuuria muutetaan opiskelijoiden istumisen vähentämistä tukevaksi.
Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2011. Julkaisusta on myös painettu versio.
Liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät oppaat Rakennustietosäätiön kustantamassa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjassa.
Liikuntaympäristöissä - kuten kaikissa ympäristöissä - on arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia piirteitä. Vaikka liikunnan ja kilpaurheilun olosuhdevaatimukset muuttuvat koko ajan, voidaan liikuntaympäristöjä kehittää myös niitten kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) ja Museoviraston yhteistyönä laatima "Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä" -opas tarkastelee liikuntaympäristöjä sekä toiminnan että kulttuurihistorian näkökulmasta ja opastaa miten nämä kaksi näkökulmaa voidaan yhdistää molempien eduksi. Toimittaja Teijo Pyykkönen. Liikuntatieteellinen Seura ja Museovirasto 2013.
Suomen Ladun sivuille on koostettu ohjeita talviuintipaikan rakentamiseen. Sieltä löydät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ohjeita talviuintipaikoille sekä Talviuintioppaan, joka auttaa selventämään talviuintipaikan ylläpitäjän velvollisuuksia ja vastuita. Lisäksi sivustolle on koottu yhteen Suomen Ladun teettämän talviuinnin hyvien käytantöjen kyselytulokset.
UKK-instituutin kehittämään Liikuntapiirakkaan on kiteytetty terveysliikunnan suositus 18—64-vuotiaille. Lisäksi on julkaistu useita liikuntaan liittyviä erityissuosituksia.
Ympäristöministeriön julkaisemassa oppaassa käsitellään rakennetun ympäristön vaikutusta turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen. Aihepiiri on jaoteltu neljään keskeiseen turvallisuusteemaan: sosiaalisesti turvallinen elinympäristö, rikoksia ja ilkivaltaa ehkäisevä elinympäristö, tapaturmia ja onnettomuuksia ehkäisevä elinympäristö sekä liikenneturvallinen elinympäristö.
Suositusten tavoitteena on parantaa avovesiliikunnan turvallisuutta, madaltaa kynnystä omaehtoiseen avovesiliikuntaan, kannustaa käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja lisätä yleisten uimarantojen käyttöä liikuntapaikkoina. Suositukset on laadittu Suomen Uimaliiton ja Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) yhteisessä Altaasta avoveteen - turvallisesti -hankeessa.
Opas on tarkoitettu turvallisuuskävelyjen toteuttajille ja niihin osallistujille.
Matkailun edistämiskeskus - MEK on laatinut vaellus- ja melontareittien suunnitteluoppaat. Oppaiden tarkoituksena on ohjata melonta- ja vaellusreittien suunnittelua entistä asiakaslähtöisempään suuntaan ja lisätä reittien matkailullista käyttöä.
Tietopankit ja verkkosivustot
Kulkulaari tarjoaa tietoa kävelyn ja pyöräilyn suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Sivustolta löytyy muun muassa koti- ja ulkomaisia tutkimuksia, selvityksiä, edistämisohjelmia, kampanjakonsepteja ja verkkopalveluita. Kuvapankissa on esimerkkejä kävelyn ja pyöräilyn suunnitteluratkaisuista ja edistämiskeinoista.
LIPAS on suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki. Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipaksessa on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta.
Lähiliikuntapaikat.fi -sivusto on kaikille avoin ja maksuton verkkosivusto, johon on koottu lasten ja nuorten lähiliikuntaympäristöjen kehittämistä tukevaa tieto- ja tukimateriaalia. Sivuston kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry.
Pedia-sivustolle on koottu monipuolista tietoa kävelyn suunnittelusta ja edistämisestä hyödyntäen mm. tuoreita tutkimuksia ja selvityksiä.
Tavarafillari.fi on tarkoitettu kaikille, jotka käyttävät fillaria arjen kuormajuhtana. Fillarilla kulkevat lapset, otokset ja työkamppeet, se on siis hyötyajoneuvo eikä harrastusväline.
Varttuneiden lähiliikuntapaikat -sivusto esittelee liikkumisympäristöjä, joissa on otettu huomioon iäkkäiden ihmisten toimintakyky ja hyvinvointitarpeet.
Toteutuneet esimerkit
Rata palvelee koulu- ja välituntiliikuntaa sekä toimii julkisena lähiliikuntapaikkana. Asfaltointi mahdollistaa pyöräilyn lisäksi scoottauksen, skeittauksen ja rullaluistelun. Lisäksi rataa voidaan käyttää pyörätuolilla. Talvella rata on jäädytettävissä luistelukäyttöön.
Ulkomaisia linkkejä:
Hankkeet, kehittämisohjelmat ja -verkostot
Active Living by Design -ohjelma pyrkii mm. kaupunkisuunnittelun ja erilaisten menettelytapojen avulla lisäämään arkiliikuntaa USA:ssa.
IPEN (International Physical Activity and the Environment Network) on kansainvälinen fyysistä aktiivisuutta ja siihen liittyvää ympäristöä esille nostava verkosto.
Liveable Neigbourhoods, elävät asuinalueet, on Australiassa kehitetty suunnittelu- ja toimintaohjelma, jonka avulla pyritään toteuttamaan kestävän kehityksen strategisia tavoitteita. Ohjelman mukainen kaupunkirakenne on kompakti ja koostuu toisiinsa kytketyistä asuinalueista. Asuinalue määritellään tyypillisesti 400-450 metrin ympyrän säteellä. Näin joka kehän sisältä on 5 minuutin matka alueen keskustan palveluihin. Tutustu aiheeseen tarkemmin (englanniksi) Länsi-Australian suunnittelukomission sivuilla.
SPAcE (Supporting Policy and Action for Active Environments) oli kolmivuotinen EU-projekti (2015-2017), jossa haettiin hyviä käytäntöjä ja malleja arjen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavista kaupunkiympäristöistä sekä tuotettiin ohjeistukset aktiivisen kaupunkiympäristön kehittämiseksi.
Oppaat
Englanninkielisessä oppaassa Activating Architecture and Urban Planning esitellään 50 liikuntaa edistävää rakennettua ympäristöä. Julkaisija: Sports Confederation of Denmark, The Ministry of Social Affairs.
Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimiston kehittämä Health Economic Assessment Tool (HEAT) mittaa aktiivisen kaupunkiympäristön taloudellista arvoa terveysvaikutusten kautta. Päivitetty opas tarjoaa ohjeet kävelyn ja pyöräilyn vaikutusten määrittämiseen suhteessa mm. hiilidioksidipäästöihin ja yksilön terveyteen.