Liikkujille

Olemme kaikki enemmän tai vähemmän liikunnallisia. Liikunta ei aina tarkoita posket punaisina puuskuttamista, vaan kevyelläkin säännöllisellä liikunnalla on suotuisia terveysvaikutuksia. Ottamalla tavaksi kulkea yhä useammin työ- ja asiointimatkoja henkilöauton sijasta kävellen tai pyöräillen tulee säännöllisen liikunnan määrää lisättyä kuin varkain. Kävely ja pyöräily ovat yleisimmät arkiliikunnan muodot. Ne ovat helppoja ja käteviä tapoja liikkua lyhyitä matkoja paikasta toiseen. Niihin ei sisälly ruuhkissa odottelua, eikä parkkipaikkojen etsimistä. Tavaroiden kuljettamista kävellessä voi halutessaan helpottaa rullapotkukelkoilla tai potkupyörillä. Polkupyöriin on saatavissa monenlaisia peräkärryjä, joissa onnistuu sekä tavaroiden että lapsien kuljettaminen. Lisäksi on saatavissa laatikkopyöriä tai tavarapyöriä, joissa voi kuljettaa raskaitakin kuormia pyörän eteen kiinnitetyssä suuressa laatikossa. Mäkisessä maastossa pyöräillessä voi ylämäkiä helpottaa sähköavusteisella pyörällä. Talvisin pitoa saadaan liukkailla keleillä vaihtamalla kengänpohjiin liukuesteet ja polkupyöriin nastarenkaat.

Hyvät yhteydet ja kohtuulliset etäisyydet ovat arkiliikunnan näkökulmasta oleellisinta

Jos ympäristön olosuhteet liikunnalle ovat puutteelliset, niin vannoutuneemmankin arkiliikkujan into joutuu koetukselle.  Jotta arkiliikunta olisi tarpeeksi houkuttelevaa, vaatii se turvallisen, viihtyisän ja esteettömän ympäristön. Kävelyn ja pyöräilyn kohdalla tämä merkitsee sujuvaa ja yhtenäistä kävely- ja pyörätieverkostoa. Lisäksi peruspalveluiden tulee sijaita kohtuullisen kävely- tai pyörämatkan päässä. Kaavoituksella vaikutetaan siihen miten yhdyskuntarakenne jäsennetään ja minne uusia asuinalueita sekä palveluita rakennetaan. Jo suunniteluvaiheen alussa tehtävillä ratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia alueella tulevaisuudessa käytettävään liikennemuotoon ja myös alueen asukkaiden arkiliikunnan määrään. Osallistumalla kaavoitukseen kuka tahansa voi vaikuttaa siihen millaiseksi elinympäristö suunnitellaan. Kaavoitukseen voi osallistua yksityishenkilö, mutta myös paikalliset urheiluseurat tai asukasyhdistykset voivat ottaa kantaa lähiympäristön suunnitteluun.

Kaavoitukseen osallistumalla paremmat liikunnan olosuhteet

Yhdyskuntasuunnittelu on erilaisten yhdyskuntien, kuten kaupunkien ja kuntakeskusten, toimintojen sijoitteluun, mitoitukseen ja niiden välisiin yhteystarpeisiin liittyvää suunnittelua. Yhdyskuntasuunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), jonka yleisenä tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen. Lain pyrkimyksenä on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Yhdyskuntasuunnittelun työkalu on kaavoitus. Siinä ratkaistaan, mihin tarkoitukseen maa-alueita käytetään.

Kaavoituksella parempi liikuntaympäristö -julkaisussa on kerrottu kaavoittamisen eri vaiheista ja miten niihin voi vaikuttaa. Selaa julkaisua alla näkyvässä ikkunassa tai lataa se omalle koneellesi sivun alareunasta löytyvän linkin kautta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa yhdyskuntien suunnittelua

Tärkein yhdyskuntien suunnittelu- ja ohjausväline on alueiden käytön suunnittelujärjestelmä, jonka muodostavat (1.) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT), (2.) maakuntakaava, (3.) yleiskaava ja (4.) asemakaava. Suunnittelussa yleispiirteisemmät kaavat ovat ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa.

  1. Valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista päättää valtioneuvosto. Tavoitteet on otettava huomioon kaikilla alemmilla kaavatasoilla. Tavoitteilla pyritään turvaamaan valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen toteuttaminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ­-asiakirjan voi lukea ympäristöministeriön verkkosivuilta.

  2. Maakuntakaavoitus kohdistuu seudulliselle tasolle. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto, jonka jälkeen ympäristöministeriön vahvistaa sen. Perusta liikuntaa suosivalle ympäristölle luodaan jo maakuntakaavassa, sillä siinä esitetään mm. seudullisesti tärkeiden ulkoilu- ja retkeilyreittien linjaukset sekä ulkoilualueiden aluevaraukset. Uusien palvelu-, työpaikka- ja asuinalueiden sijainti ja saavutettavuus voi myös joko edistää tai hankaloittaa arkiliikuntaa. Suurta aluetta koskeva maakuntakaava koostuu suurta aluetta koskevasta kaava-kartasta merkintöineen sekä kaavaselostuksesta, jossa on koottu yhteen mm. lähtötiedot, kuvattu kaavoitusprosessi sekä vaikutusten arviointi. Voimassa oleva maakuntakaava löytyy jokaisen maakunnan liiton verkkosivuilta.


    Ote maakuntakaavasta. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto.

  3. Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan tai sen osan yleispiirteistä alueidenkäyttöä. Se on maakuntakaavaa tarkempi karttapiirros liitteineen. Yleiskaavan laatii kunta ja se hyväksytään kunnanvaltuustossa. Yleiskaavassa määritellään eri toimintojen, kuten asutuksen, palveluiden ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittuminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Näiden toimintojen sijoittumisella voidaan vaikuttaa merkittävästi ympäristön arkiliikuntaolosuhteisiin. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Ranta-alueita kaavoitettaessa käytetään nimitystä rantayleiskaava.


    Ote Oulun yleiskaavasta 2020. Kuva: Oulun kaupunki.

  4. Asemakaavoituksessa määritellään yksityiskohtaisesti lähiympäristön suunnittelua koskevia asioita. Siinä osoitetaan rakennusten, puistojen ja katujen sijainnit, mitoitus ja käyttötarkoitukset. Näitä ohjeita on noudatettava rakentamisessa. Asemakaavassa määritellään myös erilaisten ulkoliikunta-alueiden sekä kävely- ja pyöräteiden tarkemmat sijaintipaikat.


    Esimerkki asemakaavasta. Kuva: Oulun kaupunki.

Millä tavalla kuntalainen voi osallistua?

Yhdyskuntasuunnittelussa tulee ottaa huomioon ja sovittaa yhteen eri näkökulmia kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi. MRL edellyttää kaavoitustyössä vuorovaikutteisuutta. Jokaisella, jota kaavoitus koskee, on oikeus osallistua suunnitteluun ja ilmaista asiasta mielipiteensä.

Asukkaiden ja muiden ympäristöä käyttävien tai siellä toimivien järjestöjen tai yhdistysten osallistumisen avulla suunnittelijoille voidaan tuoda esille paikallistietoa ja toiveita liittyen elinympäristön kehittämiseen. Asukkaiden tiedossa saattaa esimerkiksi olla jokin epävirallinen ulkoilureitti tai hiihtolatu, jota ei ole merkitty karttaan, eikä se siten ole osa kaavoituksen lähtötietoja.

Kaavoituksen eri vaiheissa osallistumisen tapoja on monenlaisia. Koska kaavoitus on sidottu tiettyyn aikatauluun, kannattaa kaavoista tiedottamista seurata aktiivisesti. Osallistua voi esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Kaava-aloitteen tekeminen
  • Asukastilaisuuksiin osallistuminen
  • Yhteydenotto kunnan kaavoitustoimeen
  • Työpajoihin, kävelykierroksille, seminaareihin osallistuminen
  • Kirjallinen mielipide, muistutus tai huomautus

Kaavaprosessi on jäsennetty neljään päävaiheeseen, joita ovat aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaihe. Eri vaiheiden painotus voi vaihdella hankkeesta riippuen.

Aloitusvaihetta varten kunta on päättänyt kaavan laatimisesta tai muuttamisesta, tai aloite kaavan laatimiseen on tullut maanomistajalta, kuntalaiselta tai yritykseltä. Kaavoitusprosessin aloitusvaiheeseen kuuluu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta. Siinä suunnitelmatyö ohjelmoidaan ja aikataulutetaan. Kaavoitusprosessiin osallistettavat tahot kirjataan OAS:aan, mutta kaikki kuntalaiset joihin kaavalla on vaikutusta, voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta. Kaavoitusprosessin alkaessa siitä tiedotetaan osallisille, alueella ilmestyvässä päivälehdessä ja monesti myös kunnan kotisivuilla. Tätä kutsutaan vireilletulosta ilmoittamiseksi tai kuuluttamiseksi.

Seuraavaan vaiheeseen, eli valmisteluvaiheeseen kuuluu kaavan vaikutusten arviointi. Erilaisten selvitysten perusteella arvioidaan millaisia vaikutuksia kaavalla on esimerkiksi luonnonympäristöön, kulttuuriperintöön tai pohjavesiin. Suunnitelmia tulisi arvioida myös liikunnan ja ulkoilun olosuhteiden näkökulmasta. Valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, joka yhdessä valmisteluaineiston kanssa asetetaan nähtäville. Valmisteluvaihe on osallisten kannalta keskeinen. Tällöin niillä, joita ei ole erikseen kutsuttu mukaan kaavoitusprosessiin, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Osallisten toiveita ja mielipiteitä on helpompi hyödyntää kaavoitusprosessin ollessa vielä alkuvaiheessa. Valmisteluvaiheessa järjestetään yleensä yleisötilaisuus, jonka yhteydessä kaava esitellään ja siitä käydään keskustelua. Myös muunlaisia tapoja osallistumiseen järjestetään, kuten seminaareja, kävelykierroksia tai työpajoja. Joskus suunnitelmat tuodaan esille eri tapahtumien yhteydessä, jotka muutenkin vetävät väkeä puoleensa. Vuorovaikutteisista suunnittelumenetelmistä voi lukea lisää kohdasta suunnittelijoille.

Kaavaluonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta edetään ehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen tai lautakunnan päätöksen tultua julkisesti nähtäville. Nähtävillä olon aikana osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus esittää kaavasta mielipiteensä, eli tehdä muistutus. Muistutus laaditaan kirjallisena ja sen tehneet saavat pyydettäessä perustellun vastauksen. Mikäli muistutukset ja viranomaisilta pyydetyt lausunnot johtavat merkittäviin muutoksiin, niin kaava asetetaan uudestaan nähtäville.

Hyväksymisvaihe on kaavoitusprosessin päätös. Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Tämän jälkeen päätös saatetaan yleisesti tiedoksi ja siitä ilmoitetaan kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille.


MRL edellyttää vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen toteutustapa voi vaihdella kohteesta riippuen, mutta yleisesti se noudattaa yllä esitettyä järjestystä. Kaavio kuvaa kaavoitusprosessin etenemisen, päätöksen teon ja osallistumistilaisuudet rinnakkain.
LiiteKoko
liikuntakaavoitus_150dpi.pdf2.24 Mt